Pitkästä aikaa jaksan kirjoittaa, vaau.

Mitään uutta ja ihmeellistä ei ole tapahtunut, olen vain syönyt, syönyt, angstannut, syönyt. En ole lenkillä käynnyt, en mitään. Suuri angst, ja kohta syömään, ah, niin ihania rasvaisia pihvejä. Karkkia. Jäätelöä.  Tai Pirkan sorbettia, se on kevyttä.

Ainut ihana asia on eräs poika. Rakastan häntä, hän minua, olemme suudelleet, viettäneet aikaa yhdessä, ihanaa. <3

Rupean taas päivittelemään tätä, yihaa, heijdåå!